Siitä on nyt melko tarkkaan 18 vuotta, kun ystäväni Samin kanssa köröttelimme pakettiautolla Oulusta Helsinkiin muuttokuormani kanssa. Tätä tekstiä naputtelen pakkauskaaoksen keskeltä, ja muutaman päivän päästä muuttoauto kuljettaa minun ja elämäni mantelin tavarapaljouden Tampereelle. Nyt onkin siis hyvä hetki vilkaista varovasti taaksepäin ja listata pääkaupungin mielestäni seitsemän parasta paikkaa.
7. Itä-Pasila
Ensimmäinen Helsingin-kotini sijaitsi Itä-Pasilassa Ratavartijankadulla. Vaikka Itä-Pasila on kieltämättä etenkin syys- ja talvikuukausina ulkoasultaan varsin karu paikka, on kaupunginosalla myös oma viehätysvoimansa. Asuin Itä-Pasilassa viisi ja puoli vuotta ja viihdyin siellä pääosin hyvin. Yhdessä vaiheessa naapuritalon asukkaat tosin rupesivat suhauttelemaan höyryäviä päivävirtsojaan kotitaloni seinään, mikä ei ollut järin viehättävää, mutta muuten kaupunginosa oli ainakin tuolloin mielestäni mainettaan parempi.
6. Taka-Töölö
Itä-Pasilasta muutin Taka-Töölöön, josta ostin 21,5-neliöisen miniyksiön. Asunnoltani pääsi bussilla muistaakseni kuudessa minuutissa Elielinaukiolle, joten paikka oli täydellinen kaltaiselleni urbaanille seikkailijalle. Usein tosin liikuin keskustaan ja takaisin kävelemällä, ja mikäpä oli kävellessä vanhojen talojen keskellä. Koska asuin Taka-Töölössä Mannerheimintien varrella, jäin kaipaamaan kodissani luontokokemusta. Luontoa olikin tarjolla seuraavassa asuinpaikassani.
5. Ruskeasuo
Taka-Töölöstä muutimme elämäni mantelin kanssa Ruskeasuon rauhaan. En tiennyt aiemmin koko Ruskeasuon olemassaolosta mutta kerran satuin eksymään sinne juoksulenkilläni ja ihastuin alueeseen oitis. Ruskeasuo on hyvin idyllinen kaupunginosa, jossa kapeat tiet kiemurtelevat hauskasti lähinnä kai 50-luvulla rakennettujen talojen välissä. Ruskeasuolla luontoa oli tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, ja heti sinne muutettuamme minulla puhkesikin elämäni ensimmäinen siitepölyallergia.
4. Pienet elokuvateatterit
Inhoan ihmisiä, jotka eivät osaa käyttäytyä elokuvateattereissa. Siispä onkin mukavaa, että on olemassa muutamia luottoteattereita, joissa ihmisten tietää käyttäytyvän pääsääntöisesti asiallisesti. Tällaisia ovat muun muassa Kino Engel, Korjaamo Kino, Rivierat, Maxim ja Orion. Muutenkin näissä teattereissa on nähdäkseni mukavampi tunnelma kuin moderneissa elokuvasaleissa. Monta nautinnollista elokuvahetkeä on tullut vietettyä näissä teattereissa. Kiitokset vain kanssakatsojille ja henkilökunnalle! Jos joku osaa muuten vinkata Tampereelta samanlaisia teattereita, otan kaikki vinkit ilolla vastaan.
3. Haaga
Nykyinen kotimme sijaitsee Pohjois-Haagassa. Muutimme tänne Ruskeasuolta, ja alue muistuttaakin jossain määrin sitä. Haagassa on ollut hyvä asua nämä kuusi vuotta. Kaupunginosa on hyvin rauhallinen, ja kulkuyhteydet ovat suorastaan loistavat. Keskuspuistoonkin pääsee yhdessä suhauksessa. Haaganpuistossa on otettu monet ikimuistoiset krokettimatsit, ja olemmepa viritelleet sinne toisinaan riippumattommekin mukavia köllöttelyhetkiä varten. Haagan ilmoitustaulu -Facebook-ryhmä on tarjonnut ja tarjoaa varmasti jatkossakin monia hupaisia hetkiä. Kiitokset siis, Haaga, näistä yhteisistä vuosista.
2. Töölönlahti
Kun vielä juoksin aktiivisesti, oli Töölönlahti vakiolenkkipaikkani. Ilmeisesti oikeaoppinen tapa kiertää Töölönlahtea on jättää itse lahti vasemman käden puolelle. Muualta tulleena juoksin kuitenkin aina väärään suuntaan, koska ylämäkiosuus oli näin loivempi ja juoksuopillisesti järkevämpi. En ole erityisen kilpailuhenkinen, mutta Töölönlahdella juostessani tavoitteeni oli, ettei kukaan ohittaisi minua. Usein onnistuinkin tässä tavoitteessani, mutta muutaman kerran joku puoliammattilainen pyyhki ohitseni. Kyllä kirveli! Toisaalta onnistuin Helsingin yleisurheilun EM-kisojen aikaan ohittamaan jonkun bulgarialaisen urheilijan, mikä onkin jäänyt yhdeksi elämäni huippuhetkeksi. Töölönlahdella tuoksui vuoristoradalta aina siinä sillan kohdalla.
1. Helsingin keskuspuisto
Keskuspuisto on mielestäni Helsingin paras paikka. Olen sattumalta aina asunut Helsingissä korkeintaan kilometrin päässä keskuspuistosta, joten tuo 700 hehtaarin metsäalue on tullut vuosien varrella jossain määrin tutuksi. Jos töissä tai elämässä noin muuten on tapahtunut jotain typerää, pieni reippailu keskuspuistossa laimentaa miellyttävällä tavalla tunne-elämyksiä. Keskuspuisto on ystävien lisäksi se asia, jota saatan oikeasti jäädä kaipaamaan Helsingistä.
Lisää kommentti
Kommentit