Tornion seudulla eleli aikoinaan Sfinksi-niminen nainen, jolla oli vahva taipumus esittää ohikulkijoille erilaisia arvoituksia. Eräs kuuluisimmista Sfinksin arvoituksista on esitetty alla.
Keksi yksi sana, jonka voi panna jokaisen piipin kohdalle siten, että kaikista virkkeistä tulee järkeviä.
Tansseissa pidetään piip.
Keiton voi tehdä piip.
Jotkut treenaavat piip.
Oikea vastaus julkaistaan seuraavan pähkinän yhteydessä noin kuukauden päästä.
Viime kerralla Nuoren mestarin pulmakulmassa ihmeteltiin Kettusen mopedia ja Perunavaaran vedonlyöntiä. Tarkastellaanpa tilannetta matematiikan näkökulmasta käsin.
Oletetaan, että matka Perunavaaran huipulle on 3 kilometriä. Koska Kettusen on ajettava ylös ja takaisin alas, koko reitin pituus on 6 kilometriä.
Matkaan käytetty aika lasketaan jakamalla kokonaismatka keskinopeudella. Jos Kettunen haluaa ajaa koko matkan keskinopeudella 60 km/h, saa edestakaiseen matkaan kulua korkeintaan 6 minuuttia (6 km : 60 km/h = 0,1 h = 6 min).
Luodaan huomio seuraavaksi siihen, kuinka kauan Kettunen käyttää pelkkään menomatkaan keskinopeudella 30 km/h. Tehdään tuttu laskutoimitus eli matka jaettuna keskinopeudella. 3 km : 30 km/h = 0,1 h = 6 min.
Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Kettunen käytti huipulle ajaessaan tismalleen sen ajan, joka hänellä oli käytettävissään koko edestakaiseen matkaan, jotta keskinopeus olisi tavoiteltu 60 km/h.
Paluumatkaan alas on siis aikaa jäljellä tasan 0 sekuntia. Mopon tehosta riippumatta Kettusen pitäisi pystyä teleporttaamaan itsensä takaisin lähtöviivalle voittaakseen vedon. Voimme siis kohtuullisella varmuudella todeta, että Kettunen hävisi uhkarohkean vetonsa.
Avainsanat: looginen päättelytehtävä, logiikkapulma, aivojumppa, aivopähkinä, arvoitus
Lisää kommentti
Kommentit